Uutiset
17.2.2023
Helsingin Barokkiorkesteri tutkii ja soittaa Itämeren alueen taidemusiikkia 1700-luvulta
Pohjoinen ulottuvuus on vanhan musiikin ja esityskäytäntöjen tutkimuksessa jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle, sillä eteläisempi saksalainen ja italialainen musiikki on jättänyt sen varjoonsa.
Nyt Itämeren alueen musiikillinen perintö nostetaan uudella tavalla esiin. Hankkeen aikana saadaan kuulla musiikkia 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun. Esiin tuodaan esimerkiksi 1600-luvun Hansa-kaupunkien kukoistavaa taidetta ja 1700-luvun Ruotsin vilkasta ja kansainvälistä musiikkielämää.
Tuolloista Suomen aluetta voi luonnehtia musiikilliseksi takapajulaksi, mutta osana Ruotsia se oli kuitenkin tiiviisti mukana Itämeren kulttuuripiirissä. Suurimmat taiteen keskukset olivat muualla: Hampurissa, Lyypekissä, Tukholmassa ja Riiassa.
”Näihin kaupunkeihin muodostui Suomestakin kulttuurisiltoja, joita yritämme tässä projektissa hahmottaa”, sanoo Häkkinen.
Itämeren kulttuurihistoriaan liittyvät konsertit järjestetään Helsingin Musiikkitalossa, ja tarkoitus on lähteä ohjelmiston kanssa myös kiertueelle Suomeen ja ulkomaille. Teemoitettujen konserttien lisäksi suunnitteilla on luento- ja keskustelutilaisuuksia, verkkoseminaareja sekä julkaisuja, joiden avulla Itämeren alueen musiikki ja kulttuurihistoria tavoittaa myös sellaisia yleisöjä, jotka eivät pääse paikan päälle kuuntelemaan musiikkia.
”Tutkimuksen ja käytännön musiikintekemisen saumaton vuorovaikutus on Helsingin Barokkiorkesterin toiminnan ytimessä”, kertoo Häkkinen. Orkesterin taiteellinen suunnittelu nojaa vahvasti musiikkitieteelliseen ja musiikin historialliseen tutkimukseen, ja keskeinen osa sen työtä on tuoda esiin aiemmin tuntematonta, kulttuurihistoriallisesti tärkeää vanhan musiikin ohjelmistoa. ”Monet näistä ainutlaatuisista teoksista kuullaan jopa ensimmäistä kertaa sitten sävellysajankohdan.”
Teksti: Reeta Holma
2.12.2022
Vanhan musiikin sarjan kevään 2023 ohjelmistossa oopperaa barokista romantiikkaan
Helsingin Barokkiorkesterin Vanhan musiikin sarja Helsingin Musiikkitalossa tarjoilee kevätkaudella huippuluokan oopperaa napolilaisesta barokista saksalaiseen romantiikkaan. Monipuolisesta ohjelmistosta löytyy myös ranskalaisen barokin hienostuneisuutta sekä belle époque -aikakauden erikoisuuksia.
Sarjan aloittaa napolilaisen oopperan mestariteos, Giovanni Battista Pergolesin (1710-1736) Lo frate ‘nnamorato. Musiikkitalossa sunnuntaina 29.1. kuultavan oopperan konserttiversion johtaa portugalilainen Marcos Magalhães, joka on tunnettu välimerellisen elävistä tulkinnoistaan. Konsertti on teoksen Suomen ensiesitys.
Pianistit Laura Granero ja Sebastian Bausch tekevät konsertissaan 12.2. kiehtovan aikamatkan belle époque -aikakauden tulkintoihin. Vuonna 1904 esitelty automaattipiano oli syntyaikanaan vallankumouksellinen keksintö, joka inspiroi aikansa suurimpia pianisteja ja säveltäjiä. Konsertti on yhdistelmä elävää musiikkia ja automaattipianon tallenteita 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.
12.3. viola da gamba -virtuoosi Markku Luolajan-Mikkola ja HeBo:n taiteellinen johtaja, cembalisti Aapo Häkkinen esittävät intiimissä kamarimusiikkikonsertissa Antoine Forquerayn (1672-1745) henkeäsalpaavan kaunista ja hienovaraista gambamusiikkia.
Georgian Sinfonietta esiintyy Suomen ensivierailullaan 23.4. Musiikkitalon Camerata-salissa. Giorgi Keralashvilin johtama ensemble on maansa johtava vanhan musiikin yhtye, joka on parhaimmillaan konsertissa kuultavan ranskalaisen barokkiohjelmiston parissa.
HeBo:n suursatsaus vuonna 2023 on Robert Schumannin Genoveva-ooppera, joka vihdoin saa Suomessa ensiesityksensä oman aikakautensa soittimin. Huippusolisteilla tähditetyn tuotannon pääroleissa ovat mm. Carolyn Sampson (Genoveva) sekä Marcel Beekman (Golo). Kuorona on itävaltalainen huippukuoro Arnold Schoenberg Chor. Puolinäyttämöllisen esityksen visualisointi on toteutettu valoilla, puvuilla ja videoanimaatioilla. Ohjauksesta ja puvustuksesta vastaa Kristiina Helin ja animaatiot ovat maineikkaan taiteilijaduo IC-98:n käsialaa.
HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen: ”Schumann piti Genovevaa säveltäjänuransa huipentumana. Hänen tavoittelemansa ylevä tyyli (niin musiikin kuin tekstinkin suhteen) oli ennenkuulumatonta kirkkomusiikin ulkopuolella. Schumannin omin sanoin hän halusi luomuksilleen ”kaikenkattavan, läpeensä ylevän kokonaistyylin, alati voimakkaan taiteilijansydämen”. Hänen sydämensä lyökin jokaisessa tahdissa joskus kovaa, usein hiljaa, mutta aina nopeasti.
Usein ajatellaan 1800-luvun ohjelmistossa tiedettävän suhteellisen hyvin, millaista esitystä säveltäjä tavoitteli, tai ainakin millaisessa asussa säveltäjä jätti teoksen nuotit jälkeensä. Genovevan tapauksessa asia on täysin päinvastoin. Se, että teos edes voidaan esittää jotensakin adekvaatisti, on edellyttänyt suurempaa ennakkotyötä kuin yksikään produktio tähänastisella urallani. Siksi esityksemme myös poikkeaa merkittävästi aiemmista.”
Liput 15 – 65 €, sarjaliput -30 % (5 konserttia), -20 % (3 konserttia)
1.12.2022
Pergolesin Lo frate ’nnamorato -oopperan konserttiesitys ensimmäistä kertaa Suomessa
Helsingin Barokkiorkesterin konsertissa Musiikkitalossa 29.1. on harvinaislaatuinen tilaisuus kuulla Giovanni Battista Pergolesin (1710-1736) kokonainen ooppera huipputasoisena konserttiesityksenä. Gennario Antonio Federicon Napolin murteella kirjoitettuun librettoon sävelletty koominen ooppera Lo frate ’nnamorato (1732) kuuluu napolilaisen oopperan keskeisimpiin teoksiin.
Pergolesi ehti lyhyen elämänsä aikana jättää nimensä pysyvästi länsimaisen taidemusiikin historiaan. Hän oli keskeisiä hahmoja napolilaisen oopperan synnyssä – ilmiössä, joka 1700-luvulla vaikutti laajasti oopperataiteeseen koko Euroopan alueella. Pergolesilla oli myös suuri vaikutus lukuisiin myöhempiin kollegoihin Mozartista Stravinskiin. Siitä huolimatta Pergolesin tuotantoa kuulee nykyisin konserttiohjelmistoissa varsin harvoin.
Teoksella on sekä aihepiirin, kielen että musiikin suhteen erityisen vahva suhde Napolin alueen kulttuuriin. Konsertin kapellimestari Marcos Magalhães: ”Musiikilla on merkittävä rooli napolilaisessa elämässä, mutta kulttuurisen rikkauden keskiössä on Napolin murre, jota pidän itsessään yhtenä kaikkein musikaalisimmista kielistä. Tuntuu siltä, kuin sen puheen fraseeraus ja lausunta olisi jo valmiiksi melodista ja rytmistä kuin musiikki itse. Niinpä ei olekaan yllättävää, että Napolilla ympäristöineen on aina ollut paitsi monimuotoinen ja syvällinen kansankulttuurin perinne myös hienostunut ja vaikuttava taidemusiikkitraditio, nimenomaan oopperan alalla ja erityisesti 1700-luvulla.”
17.10.2022
Uudenvuoden juhlakonsertin lipunmyynti on avattu
Helsingin Barokkiorkesteri on tehnyt aikaisemminkin yhteistyötä portugalilaisen kapellimestarin, cembalistin ja tutkijan Marcos Magalhãesin kanssa: yhteistyön punaisena lankana on ollut etsiä länsimaisen klassisen musiikin, fadon ja arabimusiikkiperinteen yhteisiä juuria. Nyt vuorossa on Intia, joka on todellinen perinnemusiikin aarrearkku. Helsingin Barokkiorkesterin kanssa esiintymään saapuvat karnaattisen musiikin tähdet Shashank Subramanyam ja Parupalli Phalgun.
Kaksi vuotta sitten pandemian vuoksi peruttu konsertti kuullaan nyt vihdoin Helsingissä. Liput tapahtumaan myydään Ticketmasterin verkkokaupasta ja palvelupisteistä.
12.10.2022
Bernhard Crusell ja hänen aikansa -keskustelutilaisuus
16.10.2022 klo 15:15, Musiikkitalon yleisölämpiö
Suomalaissyntyinen säveltäjä ja klarinetisti Bernhard Crusell (s. 1775 Uusikaupunki – 1838 Tukholma) oli vaatimattomista oloista lähtenyt lahjakkuus, joka loi lopulta upean uran Ruotsin taide-elämän huipulla. HeBo juhlii 25-vuotista taivaltaan kokonaisella Crusell-ohjelmalla, jossa esitetään kolme säveltäjämestarin myöhäiskauden orkesteriteosta.
Ennen konserttia järjestetään Musiikkitalon lämpiössä keskustelutilaisuus, jossa pohdiskellaan Crusellin elämää ja identiteettiä sekä yleisemmin 1800-luvun alkuvuosikymmenten kulttuurihistoriaa ja yhteiskuntaa Ruotsin ja nykyisen Suomen alueella. Keskustelijoina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe, kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala sekä toimittaja, filosofian tohtori Janne Palkisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
18.8.2022
Helsingin Barokkiorkesteri juhlii 25. toimintavuottaan syksyn näyttävällä ohjelmalla
Vuonna 1997 kunnianhimoisten nuorten muusikoiden perustamana periodiorkesterina aloittanut Helsingin Barokkiorkesteri on nykyisin yksi Euroopan arvostetuimmista vanhan musiikin yhtyeistä. HeBo viettää 25-vuotisjuhlavuottaan tulevana syksynä.
Syyskauden aloittaa virolainen Hortus Musicus, joka on yksi Euroopan vanhimmista ja maineikkaimmista vanhan musiikin ensembleistä. Andres Mustosen perustamalle kokoonpanolle tulee tänä vuonna ikää puoli vuosisataa. 18.9. Musiikkitalon konsertissa Camerata-salissa on ohjelmistossa musiikkia Lähi-idän keskiaikaisesta repertuaarista italialaiseen varhaisbarokkiin.
Helsingin Barokkiorkesteri juhlistaa 25. toimintavuottaan 16.10. Bernhard Crusellin musiikin parissa esittelemällä säveltäjän myöhäistä orkesterimusiikkia. Vuonna 1775 Uudessakaupungissa syntynyt Bernhard Crusell teki loisteliaan uran Ruotsi-Suomen musiikkielämän huipulla. Julkaisematon suurimuotoinen kantaatti Den siste kämpen kuullaan ensi kertaa sitten säveltäjän päivien. Kantaatin kuoro on saksalainen Audi Jugendchorakademie. Konsertti on myös osa Helsinki Early Music Festivalin ohjelmaa.
Franz Schubertin merkittävin ooppera Alfonso und Estrella vuodelta 1822 esitetään marraskuussa ensimmäistä kertaa Suomessa. Vilppu Kiljusen ohjaamassa ja Sampo Pyhälän visualisoimassa dramatisoidussa esityksessä Musiikkitalon konserttisali muuttuu unelmien saareksi. Aapo Häkkisen johtaman produktion kuorona toimii ensiluokkainen Cantemus-kamarikuoro Unkarista. Solisteina ovat Patrick Grahl (Alfonso), Lydia Teuscher (Estrella), Krešimir Stražanac (Froila), Johannes Weisser (Mauregato) sekä Arttu Kataja (Adolfo).
HeBo:n perinteinen joulukonsertti 11.12. Musiikkitalossa tuo suomalaiseen adventtiaikaan tuulahduksen ranskalaista eleganssia. Jean Gillesin (1668–1705) suosittu Requiem sai kantaesityksensä säveltäjän omissa hautajaisissa, mutta kelpasi sittemmin hautajaismusiikiksi niin Rameaulle kuin Puolan ja Ranskan kuninkaillekin. Joulukuisen konsertin solisteina ovat Eugénie Lefebvre, sopraano, Mathias Vidal ja Clément Debieuvre, tenori, sekä David Witczack, baritoni. Esityksen kuorona on maineikas Versaillesin barokkimusiikin keskuksen poikakuoro. Esityksen johtaa Fabien Armengaud.
HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen:
”Juhlavuoden suuret produktiot ovat juuri sitä, mikä on aina ollut orkesterin toiminnassa keskeistä. Jokaisessa niistä kuullaan ensimmäistä kertaa Suomessa suurteos, joka on saanut aiheetta vaieta historian lehdillä. On uskomatonta, miten arvokasta musiikkia niissä on jäänyt käytännössä tuntemattomaksi
Schubertin ooppera Alfonso und Estrella tulee epäilemättä olemaan Helsingin Barokkiorkesterin toistaiseksi suurin haaste: kun oopperaa harjoiteltiin vuonna 1827, se todettiin mahdottomaksi soittaa. Toisen viulun äänenjohtajamme Anna Gebert soitti Berliinin filharmonikoiden riveissä, kun Nikolaus Harnoncourt johti teoksen vanhoilla päivillään – eikä kuulemma ollut helppoa sielläkään!”
Lippuja kaikkiin konsertteihin myydään Ticketmasterin verkkokaupassa ja palvelupisteissä.
28.4.2022
Janakkalan Barokki 2022 esittelee barokkimusiikin eri tyylejä
Janakkalan kesään paikkansa vakiinnuttanut Janakkalan Barokki soi jälleen heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhan musiikin festivaali koostuu kolmesta kirkkokonsertista, lauantai-illan rennosta kansanmusiikkikonsertista sekä lasten omasta tapahtumasta. Tapahtumapaikkoina ovat Pyhän Laurin kirkko sekä Laurinmäen museoalue.
Pyhän Laurin kirkon barokkiurut soivat kaikissa kolmessa kirkkokonsertissa. Konsertit esittelevät barokkimusiikin eri tyylejä 1600-luvun varhaisesta italialaisesta 1700-luvun myöhäiseen saksalaiseen. Vierailevat taiteilijat saapuvat tänä vuonna Bulgariasta ja Kroatiasta.
Janakkalan Barokin ohjelmistosta vastaa Helsingin Barokkiorkesteri ja se järjestetään yhteistyössä Janakkalan kunnan ja seurakunnan kanssa. Lasten Barokki on osa Janakkalan kunnan lapsille suuntaamaa kulttuuritarjontaa. Liput ovat myynnissä Ticketmasterissa.
Lue lisää Janakkalan Barokin konserteista.
31.3.2022
Suomessa aiemmin tuntematon J. S. Bachin passio palmusunnuntaina
Palmusunnuntain kunniaksi Helsingin Barokkiorkesteri esittää todellisen teosharvinaisuuden. Johann Sebastian Bachin Suomessa aiemmin tuntematon passio Passions-Oratorium (BWV 1088 / 1149) – ns. Pasticcio-passio – saa Suomen ensiesityksensä Helsingin Musiikkitalossa.
Teos on oletettavasti yksi viidestä passiosta – Johannes- ja Matteus-passion sekä kadonneiden Markus– ja Luukas-passion lisäksi – jotka Carl Philipp Emanuel Bach kirjoitti isänsä säveltäneen. Ajalle tyypilliseen tapaan laaja teos sisältää materiaalia monesta lähteestä, niin säveltäjältä itseltään kuin aikalaiskollegoiltaankin. Pasticcio-passio on J. S. Bachin luultavasti viimeisenä elinvuotenaan kokoama ja esittämä teos, johon hän kokosi materiaalia omien sävellystensä lisäksi myös mm. Fredrik Suuren hovisäveltäjä Carl Heinrich Graunilta ja Johann Kuhnaulta.
C. P. E. Bachin kokoelmiin kuulunut teoksen käsikirjoituspartituuri sijaitsee nykyisin Berliinin valtionkirjastossa. Siitä on valmistettu uusi editio Purcell-kuoron ja Helsingin Barokkiorkesterin esityksiä varten.
HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen: ”On ollut ainutlaatuinen elämys tutustua Bachin ’viidenteen passioon’. Teoksen syntyhistoria on osin hämärän peitossa. Selvää kuitenkin on, että kyseessä on säveltäjän viimeisen luomiskauden mestariteos, jonka parissa hän työskenteli samaan aikaan Kunst der Fugen ja Messun h-molli viimeisten osien kanssa. Bachin kädenjäljestä ei voi erehtyä teoksen arkkitehtuurin ja hänen siihen säveltämiensä koraalien ja muiden osien suhteen. Kuten H-mollimessussa, mukana on esim. kahden fagotin arioso. Bachin sovitus edellisen tuomaskanttorin Johann Kuhnaun viisiäänisestä motetista Jesajan tekstiin ’Vanhurskas menehtyy’, joka luettiin Leipzigissa aina pitkäperjantain jumalanpalveluksen lopuksi, punoo yhteen monia hänen taiteensa langoista.”
Passion kuoro-osuuksista vastaa unkarilainen Purcell-kuoro. Vuonna 1990 perustettu ammattilaiskuoro on kohonnut yhdeksi Euroopan arvostetuimmista erityisesti vanhan musiikin tulkintaan erikoistuneista ensembleistä. Konsertti on kuoron ensiesiintyminen Suomessa.
12.1.2022
Vanhan musiikin sarjan tammikuun konsertti siirtyy
Vanhan musiikin sarjan Roman de la Rose -konsertin paikka ja ajankohta ovat muuttuneet. Alunperin tammikuun 23. päivälle ilmoitettu konsertti siirtyy pidettäväksi keskiviikkona 27.4. klo 19. Konserttipaikkana on Musiikkitalon sijaan Balderin sali.
Alkuperäiseen konserttiin ostetut liput käyvät uudelle päivämäärälle sellaisenaan.
Jos konsertin uusi ajankohta ei sovi ja haluat peruuttaa ostoksesi, Ticketmaster palauttaa lipun hinnan lipunostajalle. Sarjalipusta voidaan hyvittää tämän konsertin osuus. Ticketmaster on suoraan yhteydessä lippuja ostaneisiin.
23.12.2021
Uudenvuoden juhlakonsertit peruttu
Helsingin Barokkiorkesterin Uudenvuoden juhlakonsertit 31.12. ja 1.1. on peruttu pandemiatilanteesta johtuvien rajoitusten vuoksi. Ticketmaster on suoraan yhteydessä lipun ostaneisiin asiakkaisiin.