Uutiset
11.9.2023
Vanhan musiikin sarja Musiikkitalossa käynnistyy 26.9. huippuvierailulla
Helsingin Barokkiorkesterin syksyn Vanhan musiikin sarjan avauskonsertissa kuullaan Jean-Philippe Rameaun(1683–1764) Les Boréades -ooppera ensimmäistä kertaa Suomessa kansainvälisenä vierailuesityksenä.
Esityksen johtaa Rameau-ekspertti György Vashegyi kuuluisan Purcell-kuoronsa ja Orfeo-orkesterin kanssa. Solistikaarti on kansainvälinen ja erittäin korkeatasoinen. Alphisen roolin esittävä, Rameau-tulkinnoillaan maailmanmaineeseen noussut sopraano Sabine Devieilhe esiintyy Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Kulttuuritoimituksen kolumnissaan Antti Selkokari on todennut osuvasti: “Ranskalainen koloratuurisopraano Sabine Devieilhe kuuluu laulajiin, joiden konsertteihin on syytä päästä, jos niitä kohdalle sattuu.“
Rameaun testamenttina pidetty Les Boréades on ranskalaisen barokin klassikko. Säveltäjämestarin viimeiseksi oopperaksi jäänyt tragedia sisältää kaiken, mitä vain voi sisältyä viiden näytöksen barokkioopperaan: salaisuuksia, viettelyä, naamioita, rakkautta, lumottu nuoli, ennustus, kosto, myrsky, maanjäristys, itsemurhayritys, deus ex machina – ja lopulta onnellinen loppu.
Helsinkiin esitys saapuu Pariisista ja jatkaa Amsterdamin Concertgebouw’n saliin.
17.7.2023
Vanhan musiikin sarjassa syksyllä 2023
Helsingin Barokkiorkesterin Vanhan musiikin konserttisarjassa Musiikkitalossa kuullaan syksyllä suuria barokin ajan vokaaliteoksia niin Ranskasta kuin Italiastakin. Unkarilaisen Purcell-kuoron ja Orfeo-orkesterin huippuvierailu tuo Jean-Philippe Rameaun (1683–1764) Les Boréades -oopperan ensimmäistä kertaa suomalaisen yleisön kuultavaksi ja Joulukonsertissa kuullaan venetsialaisen Baldassare Galuppin (1706–1785) mestariteos Caduta di Adamo. Viulisti Cecilia Bernardini tekee kauan odotetun uusintavierailun HeBo:n kanssa täysromantiikan ohjelmistolla. Pauliina Fredin ja Aapo Häkkisen duokonsertti tuo kaunista kamarimusiikkia lokakuun lyheneviin päiviin.
Syksyn Vanhan musiikin sarja alkaa 26.9. Musiikkitalossa komeasti Jean-Philippe Rameaun Les Boréades -oopperan Suomen ensi-esityksellä. Ranskalaisen barokkioopperan klassikko oli Rameaun viimeinen suurteos, ja sitä pidetään säveltäjänsä musiikillisena testamenttina. Unkarilaisten Orfeo-orkesterin ja Purcell-kuoron esiintyminen György Vashegyin johdolla on todellinen barokkimusiikin kansainvälinen huippuvierailu. Esityksen päätähtenä loistaa barokkimusiikin supertähti Sabine Devieilhe Suomen ensivierailullaan.
Huilisti Pauliina Fred ja cembalisti Aapo Häkkinen esittävät 22.10. Musiikkitalon Camerata-salissa hienon kattauksen barokin ja klassismin kamarimusiikkia. Duon ohjelmistossa on mm. Bachin, Bendan, Lithanderin ja Mozatin kamarimusiikkia.
Italialais-hollantilainen viulisti Cecilia Bernardini on lumonnut paikalliset musiikinystävät aiemmilla Helsingin vierailuillaan. 26.11. Bernardini esiintyy Helsingin Barokkiorkesterin solistina ja johtajana romantiikan ajan ohjelmistolla. Bernardinin virtuoosimainen soitto ja vankkaan tyylien ja esityskäytäntöjen tuntemiseen perustuva muusikkous puhkeaa loistoonsa Mendelssohnin, Spohrin ja Dvořákin musiikin tulkinnoissa.
Perinteinen Joulukonsertti 17.12. tuo helsinkiläisten joulun odotukseen italialaista eleganssia. Venetsialainen säveltäjä Baldassare Galuppi oli aikansa arvostetuimpia säveltäjiä ja tunnettu pohjoista Eurooppaa myöten. Uppsalan yliopiston kirjastosta löytynyt mestariteos Caduta di Adamo (Aadamin lankeemus) kuullaan vihdoin Helsingin Barokkiorkesterin esittämänä. Konsertin johtaa HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen.
Aapo Häkkinen: “Galuppi on yksi 1700-luvun kirkkaasti kiinnostavimpia säveltäjiä. Mm. C. P. E. Bach arvosti hänen teoksiaan enemmän kuin mitään muuta Bach-suvun ulkopuolelta. Galuppi loi roomalaisissa oratorioissaan omintakeisen sävelkielen, joka yhdistää vanhaa ja uutta kiehtovalla tavalla, jolle vertailukohtaa on vaikea löytää Monteverdiä lähempää.”
10.7.2023
Kristian Saarinen Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajaksi
Musiikin kandidaatti Kristian Saarinen aloittaa Helsingin Barokkiorkesterin toiminnanjohtajana 1. elokuuta 2023. Viimeksi hän on toiminut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan turistityön projektisuunnittelijana. Lisäksi Saarinen on toiminut klassisen musiikin alan tuottajana ja yrittäjänä.
”Aiempi toiminnanjohtajamme Mikko Missi on jo siirtynyt uusiin tehtäviin musiikkialalla. Kiitän Mikkoa erinomaisesta työstä HeBo:n hyväksi”, toteaa Helsingin Barokkiorkesterin hallituksen puheenjohtaja Kirsi Hokka.
14.6.2023
Barokkimusiikki soi Janakkalan kesässä 30.6.-2.7.
Janakkalan kesään paikkansa vakiinnuttanut Janakkalan Barokki soi jälleen heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vanhan musiikin festivaali koostuu kolmesta kirkkokonsertista, sekä lasten omasta tapahtumasta. Tapahtumapaikkoina ovat Pyhän Laurin kirkko sekä Laurinmäen museoalue.
Janakkalan Barokin ja Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen toivottaa niin uudet kuin ennestään tutut festivaalivieraat tervetulleeksi:
”Tämän vuoden festivaali liikkuu täysbarokin, 1600- ja 1700-luvun taitteen musiikillisessa ympäristössä. Upeat solistivieraamme Norjasta, Virosta ja Ukrainasta ovat tässä ohjelmistossa kotonaan, lisäksi kuullaan Johann Sebastian Bachin ikoninen Kunst der Fuge festivaalin päätökseksi. Pyrimme tarjoamaan kansainvälisen luokan barokkielämyksiä juuri Janakkalan kirkon ja sen ainutlaatuisten urkujen ominaispiirteisiin nojaten.
Perjantain konserttia varten olemme tutkineet todellista ruotsalaista aarreaittaa, Uppsalan yliopistossa säilytettävää Düben-nuottikokoelmaa. Kokoelman on suureksi osaksi kerännyt tukholmalainen aristokraatti, urkuri, säveltäjä ja hovin orkesterinjohtaja Gustav Düben ja se on ainutlaatuinen, yli 2000 käsikirjoitusta sisältävä kokoelma aikansa suosituinta musiikkia sekä Itämeren maista että muualta Euroopasta. Lauantain konsertissa kuullaan ranskalaista eleganssia, säveltäjinä Aurinkokuninkaan hovimuusikot François Couperin, Elisabeth Jacquet de la Guerre ja Marin Marais.”
Janakkalan Barokin ohjelmistosta vastaa Helsingin Barokkiorkesteri ja se järjestetään yhteistyössä Janakkalan kunnan ja seurakunnan kanssa. Konserttien liput ovat myynnissä Ticketmasterissa. Maksuton Lasten Barokki on osa Janakkalan kunnan lapsille suuntaamaa kulttuuritarjontaa.
8.5.2023
Helsingin Barokkiorkesteri hakee toiminnanjohtajaa
Haemme toiminnanjohtajaa vakituiseen työsuhteeseen alkaen 1.8.2023 tai sopimuksen mukaan. Hakijan profiilista ja toiveista riippuen työ voi olla myös osa-aikainen.
Orkesterin kotimaan toiminnan kulmakiviä ovat säännölliset, omatuotantoiset konserttisarjat Helsingin Musiikkitalossa ja Raumalla sekä kesäfestivaali Janakkalassa. Kansainvälisellä kentällä HeBo kuuluu arvostetuimpiin vanhan musiikin yhtyeisiin ja HeBo tekee kiertueita ulkomailla vuosittain. Orkesterin vuosibudjetti on tällä hetkellä noin 1 M EUR ja toimintavolyymi 30–40 konserttia vuodessa.
Toiminnanjohtajan työnkuvaan kuuluvat markkinoinnin suunnittelu ja toteutus sekä varainhankinta. Orkesterin kokonaisrahoituksesta julkiset yleisavustukset muodostavat vain 30 %, joten lipputulojen, säätiörahoituksen ja muun varainhankinnan rooli on suuri.
Toiminnanjohtajan monipuoliseen työkenttään kuuluvat myös hankesuunnittelu yhteistyössä taiteellisen johtajan kanssa, taloushallinto yhteistyössä tilitoimiston kanssa sekä hallituksen ja valtuuskunnan sihteerin tehtävät. Toiminnanjohtaja on toimistohenkilökunnan (tällä hetkellä yksi tuottaja) esihenkilö.
Työ tarjoaa mahdollisuuden olla kehittämässä orkesterin toimintamahdollisuuksia ja olla mukana vaikuttamassa suomalaisen musiikkielämän kehitykseen. Orkesteri toimii verkostomaisesti yhteistyössä monien toimijoiden ja tekijöiden kanssa, joten työ tarjoaa tekijälleen myös loistavan mahdollisuuden ammatillisten verkostojen laajentamiseen.
Haemme aktiivista henkilöä, jolla on osaamista myynnistä ja markkinoinnista, hyvät vuorovaikutustaidot ja kykyä hoitaa myös taloushallinnon tehtäviä. Kokemus taidealalla työskentelystä katsotaan eduksi.
Miksi HeBo? Aapo Häkkisen puhe valtuuskunnalle ja kannatusjäsenille
Lisätietoja:
Aapo Häkkinen
Taiteellinen johtaja
Puh. 050 492 4339
aapo.hakkinen@hebo.fi
Kirsi Hokka
Hallituksen puheenjohtaja
Puh. 040 763 9984
kirsihokka@hotmail.com
Lähetä vapaamuotoinen hakemus, ansioluettelo ja palkkatoive viimeistään keskiviikkona 24.5. osoitteeseen rekrytointi@hebo.fi.
10.3.2023
Aapo Häkkinen Yle Radio 1:ssä
HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen on toimittaja Outi Paanasen haastateltavana Narrin aamulaulussa Yle Radio 1:ssä (tänään perjantaina klo 11) ja Yle Areenassa (milloin tahansa). Aapo ja Outi keskustelevat mm. oopperasta, barokkimusiikista sekä HeBo:n tulevaisuuden suunnitelmista.
3.3.2023
Vastaa kävijäkyselyyn ja osallistu lippuarvontaan
Helsingin Barokkiorkesteri tekee yhdessä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n muiden jäsenorkestereiden kanssa kevään aikana valtakunnallisen kävijätutkimuksen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Innolink Research Oy:n kanssa.
Kävijätutkimuksen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa konserttiyleisöjen käyntikokemuksista. Tulosten pohjalta voimme kehittää toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Siirry vastaamaan kävijäkyselyyn.
Viimeisin orkesterien kävijätutkimus on toteutettu vuonna 2018. Tämänkertaisen kävijätutkimuksen rinnalla toteutetaan tutkimus myös niille kuluttajille, jotka eivät koe orkesterikonsertteja omakseen. Uuden tutkimuksen toivotaan tuovan tietoa konserttien kävijätilanteesta etenkin koronaviruspandemian jälkeen sekä antavan kokonaiskuvaa yleisön ja ei-kävijöiden ajatuksista ja toiveista epävarmassa maailmantilanteessa.
Toivomme runsasta osallistumista kävijätutkimukseen — jokainen vastaus on meille todella arvokas! Kysely on avoinna 30.4.2023 asti ja siihen voi vastata joko suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme konserttilippuja HeBo:n konsertteihin.
Siirry vastaamaan kävijäkyselyyn.
17.2.2023
Helsingin Barokkiorkesteri tutkii ja soittaa Itämeren alueen taidemusiikkia 1700-luvulta
Pohjoinen ulottuvuus on vanhan musiikin ja esityskäytäntöjen tutkimuksessa jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle, sillä eteläisempi saksalainen ja italialainen musiikki on jättänyt sen varjoonsa.
Nyt Itämeren alueen musiikillinen perintö nostetaan uudella tavalla esiin. Hankkeen aikana saadaan kuulla musiikkia 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun. Esiin tuodaan esimerkiksi 1600-luvun Hansa-kaupunkien kukoistavaa taidetta ja 1700-luvun Ruotsin vilkasta ja kansainvälistä musiikkielämää.
Tuolloista Suomen aluetta voi luonnehtia musiikilliseksi takapajulaksi, mutta osana Ruotsia se oli kuitenkin tiiviisti mukana Itämeren kulttuuripiirissä. Suurimmat taiteen keskukset olivat muualla: Hampurissa, Lyypekissä, Tukholmassa ja Riiassa.
”Näihin kaupunkeihin muodostui Suomestakin kulttuurisiltoja, joita yritämme tässä projektissa hahmottaa”, sanoo Häkkinen.
Itämeren kulttuurihistoriaan liittyvät konsertit järjestetään Helsingin Musiikkitalossa, ja tarkoitus on lähteä ohjelmiston kanssa myös kiertueelle Suomeen ja ulkomaille. Teemoitettujen konserttien lisäksi suunnitteilla on luento- ja keskustelutilaisuuksia, verkkoseminaareja sekä julkaisuja, joiden avulla Itämeren alueen musiikki ja kulttuurihistoria tavoittaa myös sellaisia yleisöjä, jotka eivät pääse paikan päälle kuuntelemaan musiikkia.
”Tutkimuksen ja käytännön musiikintekemisen saumaton vuorovaikutus on Helsingin Barokkiorkesterin toiminnan ytimessä”, kertoo Häkkinen. Orkesterin taiteellinen suunnittelu nojaa vahvasti musiikkitieteelliseen ja musiikin historialliseen tutkimukseen, ja keskeinen osa sen työtä on tuoda esiin aiemmin tuntematonta, kulttuurihistoriallisesti tärkeää vanhan musiikin ohjelmistoa. ”Monet näistä ainutlaatuisista teoksista kuullaan jopa ensimmäistä kertaa sitten sävellysajankohdan.”
Teksti: Reeta Holma
2.12.2022
Vanhan musiikin sarjan kevään 2023 ohjelmistossa oopperaa barokista romantiikkaan
Helsingin Barokkiorkesterin Vanhan musiikin sarja Helsingin Musiikkitalossa tarjoilee kevätkaudella huippuluokan oopperaa napolilaisesta barokista saksalaiseen romantiikkaan. Monipuolisesta ohjelmistosta löytyy myös ranskalaisen barokin hienostuneisuutta sekä belle époque -aikakauden erikoisuuksia.
Sarjan aloittaa napolilaisen oopperan mestariteos, Giovanni Battista Pergolesin (1710-1736) Lo frate ‘nnamorato. Musiikkitalossa sunnuntaina 29.1. kuultavan oopperan konserttiversion johtaa portugalilainen Marcos Magalhães, joka on tunnettu välimerellisen elävistä tulkinnoistaan. Konsertti on teoksen Suomen ensiesitys.
Pianistit Laura Granero ja Sebastian Bausch tekevät konsertissaan 12.2. kiehtovan aikamatkan belle époque -aikakauden tulkintoihin. Vuonna 1904 esitelty automaattipiano oli syntyaikanaan vallankumouksellinen keksintö, joka inspiroi aikansa suurimpia pianisteja ja säveltäjiä. Konsertti on yhdistelmä elävää musiikkia ja automaattipianon tallenteita 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.
12.3. viola da gamba -virtuoosi Markku Luolajan-Mikkola ja HeBo:n taiteellinen johtaja, cembalisti Aapo Häkkinen esittävät intiimissä kamarimusiikkikonsertissa Antoine Forquerayn (1672-1745) henkeäsalpaavan kaunista ja hienovaraista gambamusiikkia.
Georgian Sinfonietta esiintyy Suomen ensivierailullaan 23.4. Musiikkitalon Camerata-salissa. Giorgi Keralashvilin johtama ensemble on maansa johtava vanhan musiikin yhtye, joka on parhaimmillaan konsertissa kuultavan ranskalaisen barokkiohjelmiston parissa.
HeBo:n suursatsaus vuonna 2023 on Robert Schumannin Genoveva-ooppera, joka vihdoin saa Suomessa ensiesityksensä oman aikakautensa soittimin. Huippusolisteilla tähditetyn tuotannon pääroleissa ovat mm. Carolyn Sampson (Genoveva) sekä Marcel Beekman (Golo). Kuorona on itävaltalainen huippukuoro Arnold Schoenberg Chor. Puolinäyttämöllisen esityksen visualisointi on toteutettu valoilla, puvuilla ja videoanimaatioilla. Ohjauksesta ja puvustuksesta vastaa Kristiina Helin ja animaatiot ovat maineikkaan taiteilijaduo IC-98:n käsialaa.
HeBo:n taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen: ”Schumann piti Genovevaa säveltäjänuransa huipentumana. Hänen tavoittelemansa ylevä tyyli (niin musiikin kuin tekstinkin suhteen) oli ennenkuulumatonta kirkkomusiikin ulkopuolella. Schumannin omin sanoin hän halusi luomuksilleen ”kaikenkattavan, läpeensä ylevän kokonaistyylin, alati voimakkaan taiteilijansydämen”. Hänen sydämensä lyökin jokaisessa tahdissa joskus kovaa, usein hiljaa, mutta aina nopeasti.
Usein ajatellaan 1800-luvun ohjelmistossa tiedettävän suhteellisen hyvin, millaista esitystä säveltäjä tavoitteli, tai ainakin millaisessa asussa säveltäjä jätti teoksen nuotit jälkeensä. Genovevan tapauksessa asia on täysin päinvastoin. Se, että teos edes voidaan esittää jotensakin adekvaatisti, on edellyttänyt suurempaa ennakkotyötä kuin yksikään produktio tähänastisella urallani. Siksi esityksemme myös poikkeaa merkittävästi aiemmista.”
Liput 15 – 65 €, sarjaliput -30 % (5 konserttia), -20 % (3 konserttia)
1.12.2022
Pergolesin Lo frate ’nnamorato -oopperan konserttiesitys ensimmäistä kertaa Suomessa
Helsingin Barokkiorkesterin konsertissa Musiikkitalossa 29.1. on harvinaislaatuinen tilaisuus kuulla Giovanni Battista Pergolesin (1710-1736) kokonainen ooppera huipputasoisena konserttiesityksenä. Gennario Antonio Federicon Napolin murteella kirjoitettuun librettoon sävelletty koominen ooppera Lo frate ’nnamorato (1732) kuuluu napolilaisen oopperan keskeisimpiin teoksiin.
Pergolesi ehti lyhyen elämänsä aikana jättää nimensä pysyvästi länsimaisen taidemusiikin historiaan. Hän oli keskeisiä hahmoja napolilaisen oopperan synnyssä – ilmiössä, joka 1700-luvulla vaikutti laajasti oopperataiteeseen koko Euroopan alueella. Pergolesilla oli myös suuri vaikutus lukuisiin myöhempiin kollegoihin Mozartista Stravinskiin. Siitä huolimatta Pergolesin tuotantoa kuulee nykyisin konserttiohjelmistoissa varsin harvoin.
Teoksella on sekä aihepiirin, kielen että musiikin suhteen erityisen vahva suhde Napolin alueen kulttuuriin. Konsertin kapellimestari Marcos Magalhães: ”Musiikilla on merkittävä rooli napolilaisessa elämässä, mutta kulttuurisen rikkauden keskiössä on Napolin murre, jota pidän itsessään yhtenä kaikkein musikaalisimmista kielistä. Tuntuu siltä, kuin sen puheen fraseeraus ja lausunta olisi jo valmiiksi melodista ja rytmistä kuin musiikki itse. Niinpä ei olekaan yllättävää, että Napolilla ympäristöineen on aina ollut paitsi monimuotoinen ja syvällinen kansankulttuurin perinne myös hienostunut ja vaikuttava taidemusiikkitraditio, nimenomaan oopperan alalla ja erityisesti 1700-luvulla.”