LÖYDÄ HEBO
TILAA UUTISKIRJE

Pysyt ajan tasalla orkesterin kuulumisista!

Anna yhteystietosi täällä.

Arvosteluja 2004
Arvosteluja 2005
Arvosteluja 2007
Arvosteluja 2008
Arvosteluja 2009
Arvosteluja 2010
Arvosteluja 2011
Arvosteluja 2012
Arvosteluja 2013
Arvosteluja 2014


Arvosteluja 2006


Bach, Richter, Mozart
Fiorenza De Donatis, viulu, Jasu Moisio, oboe, joht. Aapo Häkkinen
Temppeliaukion kirkko, 31.12.2006

Barokkia ja ilotulitusta

Temppeliaukion kirkko oli täpötäynnä uudenvuoden juhlakonsertissa, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet sisään. Ilotulituksen pauke loi lisäefektinsä tunnelmaan, jossa oli räiskettä omastakin takaa.
Aapo Häkkisen johtama Helsingin Barokkiorkesteri soittaa aina vain paremmin. Se tempaa kuulijansa mukaan, keksii rohkeasti yllätyksiä ja tulkitsee barokkimusiikin tunnekieltä värikkäästi.
Richterin ja Mozartin polyfonisissa teoksissa orkesteri näytti, miten kiihkeitä tunteita voi ladata fuugan abstraktiin rakenteeseen.
Konsertin sveitsiläinen viulusolisti Fiorenza De Donatis on hyvin eläväinen barokkisoittaja. J.S. Bachin a-molli-viulukonsertossa hän kävi raikasta ja täsmällistä dialogia orkesterin kanssa.
Jasu Moision samettisen kaunis oboenääni kuului c-molli-konserton ensi osassa turhan hiljaa, mutta hitaassa osassa syntyi laulava, herkkätunteinen tasapaino, ja finaali oli säkenöivää konsertoivaa rytmileikkiä.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat, 2.1.2007


Hasse, Händel, Porpora, Veracini
María Espada, sopraano, joht. Riccardo Minasi
Vanha kirkko, 8.10.2006

Viuluvirtuoosi pisti tanssiksi

Musiikkia Farinellille on hyvin kiinnostava teema. Carlo Broschi oli 1700-luvun kastraattilaulajista kuuluisin kultakurkku, joka sai loisteliaalla taituruudellaan ja äänensä lumovoimalla yleisönsä suuren huuman valtaan. Tavallaan hän edelsi oman aikamme tähtirokkareita.
Helsingin Barokkiorkesteria johti italialainen viuluvirtuoosi Riccardo Minasi, joka toimi myös viulusolistina. Innostavalla ja kommunikoivalla esimerkillään hän sai suomalaiset muusikot syttymään yhä värikkäämpään ja rohkeampaan soittoon.
Nuori espanjalainen taiturisopraano María Espada varioi viehkeän taidokkaasti da capo -aarioiden kertausosia. Hänellä on espanjalaisen kirkas ja metallikas sopraano, joka liikkuu instrumentaalisen notkeasti ja kevyesti. Lämmettyään Espadan ääni alkoi kimmeltää yhä kauniimmin ja monin vivahtein.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat, 10.10.2006


Buxtehude, Dikman, Düben
Anna Nyhlin, sopraano, Helsingin Barokkiorkesterin yhtye
Strängnäsin tuomiokirkko, 16.7.2006

Fingerfärdig barockorkester från Finland

I går kunde man i den sommarvarma kvällen få både svalka och gedigen musikalisk upplevelse i Strängnäs domkyrka.
Konserten fick en smäktande och vacker inledning med Ad perennis vitae fontem av Daniel Friderici. Och fortsättningen som följde var lika imponerande, då spelades verk av Lydert Dikman och Dietrich Buxtehude.
Aapo Häkkinen lyckades tillsammans med sin lilla välspelande barockorkester verkligen få publiken att njuta. Det som fick konserten att lyfta extra mycket var sången av sopranen Anna Nyhlin. Hennes vackra stämma kom till sina rätta i Dietrich Buxtehudes Lauda anima mea och Lydert Dikmans Lamentum, som skrevs till en prinsbegravning 1685.
Publiken kunde efter konserten gå ut i sommaraftonen, både musikaliskt berikade och skönt avsvalkade.

Södermanlands Tidning, 17.7.2006


Mozart
Pia Freund, sopraano, Niall Chorell, tenori, Teppo Lampela, kontratenori, Kamarikuoro Utopia, joht. Aapo Häkkinen
Johanneksen kirkko, 19.3.2006

Barokin rehevä väri- ja rytmiloisto

Erilaisten historiallisten soittimien taitajia alkaa olla pääkaupunkiseudulla ilahduttavan runsaasti. Aapo Häkkisen johtamassa Helsingin Barokkiorkesterissa huomiota kiinnitti erityisesti orkesterin uljas vaskirivistö: kolme pasuunaa, kaksi käyrätorvea ja kaksi trumpettia olivat kirkollisen juhlatunnelman kruununa.
Kun puhaltajien vastapainona oli riittävän suuri jousisto, barokin rehevää väriloistoa ja rytmistä rikkautta saatiin kokea Helsingin oloissa poikkeuksellisen runsain mitoin.
Hämmästyttävää on, mitä energiaa ja ilmaisun iloa Mozartin varhaisetkin teokset säteilevät (...) Konsertin päänumero oli 1776 syntynyt Litaniae de venerabili altaris sacramento, johon kuoron synkän mahtavat miserere-, armahda -huudahdukset loivat leiskuvaa dramatiikkaa.

Hannu-Ilari Lampila, Helsingin Sanomat, 21.3.2006


Charpentier, Couperin, Rameau
Ian Honeyman, tenori, Helsingin Barokkiorkesterin yhtye
Aleksanterin teatteri, 9.2.2006

Näistä muusikoista hovit kilpailisivat

Helsingin Barokkiorkesteri taipuu myös ensembleksi. Leimallista soitolle on yhteinen kulkeminen. Yhtye vei yhä syvemmälle ranskalaisen barokin koristeisiin, tansseihin, tunteisiin ja rytmiikkaan.
Marc-Antoine Charpentierin kamarioopperan katkelmat sekä Jean-Philippe Rameaun kantaatti olivat mainioita draamoja. Ian Honeyman koristeli teoksia mennessään. Hänen monipuolinen, hallitseva äänensä ja kykynsä inspiroida (...) musiikin sfääreihin tulivat ilmeisiksi.

Annmari Salmela, Helsingin Sanomat, 11.2.2006