Uutiset

16.4.2018

Vanhan musiikin sarjan syyskausi on avattu myyntiin

Hebo2778m

Syyskausi käynnistyy Bachin loistokkaalla hääkantaatilla Weichet nur, betrübte Schatten sekä Bachin aikalaisten phantasticus-musiikilla Tukholmasta ja Lyypekistä.

Syksyn suurtapahtuma on Amour de loin – arabien Välimeri. Se on jatkoa vuoden 2015 uudenvuoden konsertin myötä ilmiöksi nousseelle orkesterin ja fadotaiteilijoiden yhteistyölle. Fadon ja barokin yhteyksiä tutkinut, suuren suosion saavuttanut projekti jäi kytemään taiteilijoiden mieliin ja saa nyt jatkoa. Tällä kertaa fadoa, barokkia, eri maiden kansainperinteitä ja nykymusiikkia yhdistelevä ohjelman yhteinen nimittäjä on Välimeri, joka on paitsi alue myös sielunmaisema.

Välimereltä palataan intiimimpään tunnelmaan. ”Secretz regretz” – keskiajan naiskohtaloita piirtää esiin keskiajan ja renessanssin naisen elämää 1100–1400-luvuilla. Aikakauden runot ja niihin sävelletty musiikki välittävät inhimillisten tunteiden kirjon, joka koskettaa myös nykykuulijaa.

Syyskausi huipentuu joulukonserttiin Temppeliaukion kirkossa. Pergolesin Salve Regina, Händelin aariat ja Bachin ajattomat sävelet tuovat aidon joulumielen.

Liput Vanhan musiikin sarjaan myy Ticketmaster. Sarjaliput ovat myynnissä 9.9. 2018 asti Ticketmasterin myyntipisteissä (ei nettiostoa).

21.3.2018

Haemme toiminnanjohtajaa

KustaaVaasa_orkesteri

Haemme toiminnanjohtajaa vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen alkaen 15.5. tai sopimuksen mukaan.

Orkesterin kotimaan toiminnan kulmakiviä ovat säännölliset, omatuotantoiset konserttisarjat Helsingin Musiikkitalossa ja Raumalla sekä omatuotantoinen kesäfestivaali Janakkalassa. Kansainvälisellä kentällä HeBo kuuluu arvostetuimpiin vanhan musiikin yhtyeisiin, tehden kiertueita ulkomailla vuosittain. Orkesterin vuosibudjetti on tällä hetkellä 750 000 € ja toimintavolyymi n. 40 konserttia vuodessa.

Toiminnanjohtajan työnkuvan ytimessä ovat laaja-alainen varainhankinta sekä markkinoinnin ja tiedotuksen suunnittelu. Orkesterin kokonaisrahoituksesta julkiset yleisavustukset muodostavat vain 15 %. Rahoituspalapelin kokoamisessa tarvitaan peräänantamattomuutta, tehokkuutta, myyntihenkisyyttä, neuvottelutaitoja sekä rautaisia koordinaatiotaitoja.

Toiminnanjohtajan monipuoliseen työkenttään kuuluvat myös mm. hankesuunnittelu yhteistyössä taiteellisen johtajan kanssa, taloushallinto yhteistyössä tilitoimiston kanssa sekä hallituksen ja valtuuskunnan sihteerin tehtävät. Toiminnanjohtaja on toimistohenkilökunnan esimies.

Työ tarjoaa mahdollisuuden olla mukana kehittämässä orkesteria, jonka visiona on osaamisen syventäminen erikoistumisen kautta. Tulevien vuosien haasteita ovat VOS-uudistukseen reagoiminen ja keväällä 2018 alkanut oopperasarja.

Orkesteri toimii verkostomaisesti yhteistyössä monien toimijoiden ja tekijöiden kanssa, joten työ tarjoaa tekijälleen loistavan mahdollisuuden ammatillisten verkostojen laajentamiseen. Työssä saa olla mukana vaikuttamassa suomalaisen musiikkielämän kehitykseen.

Haemme taidehallinnon ammattilaista, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot. Orkesteri- ja vanhan musiikin kentän tuntemus katsotaan eduksi.

Miksi HeBo? Aapo Häkkisen puhe valtuuskunnalle ja kannatusjäsenille.

Lisätietoja: Kerttu Piirto, toiminnanjohtaja
+358 50 527 6994
kerttu.piirto@hebo.fi

Lähetä vapaamuotoinen hakemus, ansioluettelo ja palkkatoive viimeistään tiistaina 3.4.2018 osoitteeseen rekrytointi@hebo.fi.

23.1.2018

Helsingin Barokkiorkesterille arvostettu Diapason d’Or -palkinto

Diapason_pienin

Diapson d'or

 

Helsingin Barokkiorkesterin ja Aapo Häkkisen kolmas levytys Bachin cembalokonsertoista on saanut arvostetun klassisen musiikin Diapason d’Or -tunnustuspalkinnon tammikuussa. Mukana levyllä on myös cembalotähti Pierre Hantaï. Bachin cembalokonsertot on levytetty AEOLUS-levymerkille.

Diapason d’Or on ranskalaisen Diapason-lehden tunnustuspalkinto, joka kuuluu klassisen musiikin merkittävimpiin palkintoihin saksalaisen Schallplattenkritik- ja brittiläisen Gramophone Award -palkinnon ohella.

10.1.2018

Oopperaharvinaisuus Kustaa Vaasa Musiikkitaloon

hebo_1920x1080px_2

Helsingin Barokkiorkesteri tuottaa Musiikkitalon Konserttisaliin maaliskuussa 2018 tšekkiläisen Leopold Koželuchin (1747-1818) oopperan Kustaa Vaasa, jota ei ole vielä koskaan esitetty säveltäjän elinajan jälkeen.

Ooppera kertoo Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan taistelusta Tanskan kuningas Kristianin johtamia valloittajia vastaan.

Kansainväliseen esiintyjäkaartiin kuuluvat sopraanot Martina Janková, Helena Juntunen ja Tuuli Lindeberg, mezzosopraano Monica Groop, tenorit Mario Zeffiri ja Niall Chorell, basso Cornelius Uhle, Helsingin kamarikuoro ja Helsingin Barokkiorkesteri. Teoksen johtaa Aapo Häkkinen.

Oopperan ohjaa Ville Sandqvist Erik Söderblomin suunnitteleman ohjauskonseptin pohjalta. Puolinäyttämöllinen toteutus luodaan Konserttisaliin videotekniikkaa sekä puvustus- ja valaistusratkaisuja monipuolisesti hyödyntäen.

Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 200 vuotta Koželuchin kuolemasta. Kustaa Vaasan käsikirjoitus on löytynyt Prahan konservatorion kirjastosta ja nuottimateriaali editoitu ensimmäisen kerran tätä produktiota varten.

Kustaa Vaasa aloittaa puolinäyttämöllisten oopperatuotantojen sarjan, jonka Helsingin Barokkiorkesteri tuottaa vuosina 2018-2020 Suomen Kulttuurirahaston sekä Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -apurahan turvin. Hankkeessa on mukana myös Musiikkitalo, jonka kanssa jo vuonna 2011 aloitettu yhteistyö syvenee nyt residenssiorkesteritoiminnaksi.

Kustaa Vaasan ja orkesterin koko kevätkauden lipunmyynti alkaa keskiviikkona 1. marraskuuta.

23.10.2017

Uusi Bach-levy on ilmestynyt!

bach_levy_vol3

 

Helsingin Barokkiorkesterin levytyssarja Bachin cembalokonsertoista saa jatkoa: levykauppoihin on juuri ilmestynyt sarjan kolmas osa, joka sisältää Bachin konserttoja kahdelle cembalolle. Solisteina levyllä esiintyvät Aapo Häkkinen ja ranskalainen Pierre Hantaï. Levytyssarjan on tuottanut arvostettu saksalainen AEOLUS-yhtiö.

Levy on myynnissä Suomessa mm. Fugan verkkokaupassa.

Levytyssarjan aikaisemmat osat saivat ylistävän vastaanoton.

Bach, vol. 1
Ylitsevuotavaa barokkia
Aapo Häkkiseltä ja Helsingin Barokkiorkesterilta odottaa anteliasta musisointia, mutta J.S. Bachin cembalokonserttojen levytys lyö ylellisyydessään ennätykset. Cembalo on uhkea Hass-kopio.
Soitto ei jakaudu kaavamaisesti soolon ja orkesterin vuorotteluun, vaan alati muuntelevana se on kaikilla tasoilla intensiivistä. Tuttu d-molli-konserttokin saa aivan uuden ilmeen.
Jukka Isopuro, Helsingin Sanomat, 20.6.2012
VUODEN LEVY 2012

Bach, vol. 2
Häkkinen ruuvaa Bachiaan vieläkin paremmaksi
Aapo Häkkinen on yksi suosikkimuusikoistani – hämmentävä sekoitus analyyttista musiikkinörttiä ja romanttista heittäytyjää. Kapellimestarina Häkkinen on nostanut Helsingin Barokkiorkesterin kansainväliselle huipputasolle – hiljattainen levytys Bachin cembalokonsertoista oli melkein täysosuma. Mutta vasta sarjan toinen levy osuu napakymppiin.
Kare Eskola, YLE Uudet levyt, 20.9.2013

3.8.2017

Helsingin Barokkiorkesteri täyttää 20 vuotta

juhlakuva_2

Juhlakonsertissa Musiikkitalossa on mukana viisi huippusolistia, suurkuoro ja visualisointi.

Helsingin Barokkiorkesteri juhlii 20-vuotista taivaltaan Musiikkitalossa 24. syyskuuta näyttävällä ohjelmalla, jonka punaisena lankana on Schumannin ja Bachin välinen musiikillinen yhteys.

Solistikaartiin kuuluu viisi kansainvälistä tähteä: brittiläinen sopraano Carolyn Sampson, saksalainen kontratenori Benno Scahchtner, saksalainen tenori Werner Güra, brittiläinen basso Jonathan Sells sekä saksalainen basso Cornelius Uhle. Grammy-palkittu Viron filharmonian kamarikuoro huipentaa laulujuhlan.

Konsertin visualisoi orkesterin pitkäaikainen yhteistyökumppani Kristiina Helin, jonka rajoja rikkovat ohjaukset ja visualisoinnit ovat herättäneet huomiota maailmanlaajuisesti. Juhlakonserttiin hän toteuttaa suuren lankainstallaation, joka elää hienovaraisesti musiikin mukana.

Konsertin johtaa itseoikeutetusti orkesterin taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen, joka on luotsannut orkesteria jo 14 vuoden ajan.

Orkesteri syntyi 1997 baaripöydän äärellä ideoituna opiskelijaprojektina. Nyt 20 vuotta myöhemmin HeBo kuuluu Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin ammattilaisyhtyeisiin. Orkesteri vierailee arvostetuimmilla areenoilla kotimaassa ja ulkomailla: kuluvana vuonna ohjelmaan kuuluvat mm. kiertueet Euroopassa ja Japanissa. HeBo tuottaa itse konserttisarjoja Helsingissä ja Raumalla sekä kesäfestivaalia Janakkalassa.

10.5.2017

Helsingin Barokkiorkesteri laajalle Euroopan-kiertueelle René Jacobsin johdolla

Jacobs rajattu

Helsingin Barokkiorkesteri tekee toukokuussa historiansa laajimman Euroopan-kiertueen, joka suuntautuu Saksaan, Espanjaan ja Hollantiin. Yhteensä seitsemän konserttia sisältävä kiertue alkaa konsertilla Helsingissä 9. toukokuuta.

Kiertueohjelmassa on Mozartia, Krausia ja Beethovenia. Solistina esiintyy belgialainen sopraano Sophie Karthäuser, joka tekee samalla debyyttinsä Suomessa. Karthäuser kuuluu tämän hetken arvostetuimpiin Mozart-laulajiin.

Kiertueen johtaa vanhan musiikin kentän voimahahmo René Jacobs, joka laajentaa nyt ensimmäistä kertaa ohjelmistoaan Beethovenin sinfonioihin.

Kaikissa kiertueen konserttipaikoissa on tasokas ohjelmistoprofiili. Kohokohtana on Festspielhaus Baden-Baden, jonka 2500-paikkainen konserttisali on Saksan suurin. Kauden muita esiintyjiä HeBo:n rinnalla Festspielhaus Baden-Badenissa ovat mm. Berliinin ja Wienin filharmonikot, Diana Damrau ja Hilary Hahn.

Kiertueohjelma:

9.5. Musiikkitalo, Konserttisali
11.5. Kursaal, San Sebastián
12.5. Teatro Antzokia Principal, Vitoria
14.5. Festspielhaus, Baden-Baden
17.5. De Bijloke, Gent
19.5. Festsaal, Stadttheater Ingolstadt
21.5. Palacio Euskalduna, Bilbao

Joseph Martin Kraus
Sarja oopperasta Dido ja Aeneas, VB 23

Wolfgang Amadé Mozart
Alma grande e nobil core, KV 578
Basta, vincesti, KV 295a
Bella mia fiamma, addio, KV 528

Ludwig van Beethoven
Ah! perfido, op. 65
Sinfonia nro 1 C-duuri, op. 21

Sophie Karthäuser, sopraano
Helsingin Barokkiorkesteri
johtaa René Jacobs

4.1.2017

Syksyn 2017 sarjaliput myynnissä

kevat_kansi

Syyskauden 2017 sarjaliput ovat myynnissä 24.9. asti. Kauden aloittaa kansainvälisen solistikaartin tähdittämä Helsingin Barokkiorkesterin 20-vuotisjuhlakonsertti. Syksyn muita nimiä ovat arkkiluuttua soittava Simone Vallerotonda ja kanadalainen Les Voix humaines -gambakvartetti. Kausi huipentuu tunnelmalliseen joulukonserttiin Vanhassa kirkossa.

Sarjalippuja voi ostaa hintaan 100 € – 117 € Musiikkitalon lipunmyyntipisteen lisäksi muistakin Ticketmasterin myyntipisteistä, ei kuitenkaan verkkokaupasta.

14.9.2016

HeBo valloittaa Aasiaa kolmella kiertueella 2016

Hebo Photo: Marco Borggreve
Hebo Photo: Marco Borggreve

Alkanut syksy on Helsingin Barokkiorkesterin maailmanvalloituksen virstanpylväs: orkesteri on kutsuttu esiintymään lukuisille merkittäville areenoille Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa. Suomalaista periodimusisointia viedään maailmalle kolmella eri kiertueella.

Ensimmäinen debyytti on jo takana: heinä-elokuun vaihteessa HeBo esiintyi Aapo Häkkisen johdolla kolmessa konsertissa Pyeongchangin festivaalilla Etelä-Koreassa. Bach-ohjelman solistina oli Suomessa vuonna 2014 Vanhan musiikin sarjassa debytoinut, Berliinissä komeaa uraa tekevä korealainen sopraano Sunhae Im. Ohjelma kuultiin myös Suomessa BRQ Vantaa -festivaalilla.

Lokakuussa seuraavat konsertti Tokion kuuluisassa Suntory Hallissa ja kaksi konserttia Bandain musiikkijuhlilla Japanissa sekä paluu Etelä-Koreaan – tällä kertaa kaksi konserttia Tongyeongin konserttisalissa. HeBon solistina esiintyy italialainen, Pariisissa työskentelevä barokkiviulisti Johannes Pramsohler. Bach, Händel ja Telemann saavat rinnalleen mm. ”Ruotsin Händelin”, suomalaissukujuurisen Johan Helmich Romanin teoksia.

Joulukuussa suuntana on Kiina, missä HeBo konsertoi mm. Harbinin konserttisalissa, Shanghain Oriental Arts Centerissä ja Tianjinin oopperassa. Ohjelmassa on orkesterin ominta ohjelmistoa – Bachia ja Vivaldia. Solistina esiintyy HeBon vakiovieras, barokkiviulun supertähti Dmitry Sinkovsky.

Joulukuun Kiinan-kiertueen ohjelma kuullaan myös Suomessa Uuden vuoden juhlakonserteissa osana Suomi 100 -juhlavuoden aloitusta. Samalla vuodenvaihteen konsertit käynnistävät kaksikymmentävuotiaan HeBon juhlavuoden 2017!

Liput suosittuihin Uuden vuoden juhlakonsertteihin tulevat myyntiin 26.9.

18.5.2016

Miksi HEBO? Aapo Häkkisen puhe kannatusjäsenille ja valtuuskunnalle 17.5.2016

aapo2hr

Kirjoitan pahassa kevätflunssassa, kun näyttää siltä etten itse pysty puhumaan. Kiitän kannatusjäseniä ja valtuuskuntaa lämpimästi siitä, että autatte Helsingin Barokkiorkesteria sen kulttuurityössä. Tämän työn luonteesta ja sisällöstä haluan jakaa joitakin ajatuksia.

Viimeisten parin vuoden aikana minulle on usein pyritty sovittamaan kulttuuripolitiikan toisinajattelijan manttelia. Totta onkin, että Helsingin Barokkiorkesteri on aktiivisesti pitänyt esillä orkesteri- ja teatterilain akuuttia uudistustarvetta – niin paljon enemmän voisi saada aikaan käytettävissä olevilla julkisilla resursseilla. Uudistusten pullonkaulaksi näyttää muodostuneen perinteisten etujärjestöjen kohtuuttoman suuri sananvalta (vapaalla kentällä ja uusilla taiteenaloilla kun tällaisia järjestöjä ei ole). Kulttuuripoliittiset motiivimme ovat ääretön rakkaus musiikkiin ja 20 vuoden kokemus toiminnasta valtionosuuksien ulkopuolella.

Kuitenkin minun ja Helsingin Barokkiorkesterin varsinainen työ on yksinomaan taiteellista. Orkesterin mission mukaan sen ”ydintehtävä on laadukkaiden konserttien tuottaminen”. Tämähän on kaukana itsestäänselvyydestä aikana, jolloin kulttuurin itseisarvoa ja ulkoisvaikutuksia joudutaan jatkuvasti arvioimaan. Linjamme on yhdellä tapaa konservatiivinen – olen viulisti Patricia Kopatchinskajan kanssa ylpeästi eri mieltä siitä, ettei vanha musiikki tai kauneus olisi relevanttia meidän maailmassamme. Mitä tulee taiteelliseen laatuun, missiomme on radikaalimpi ja liittyy jopa laadun uudelleenmäärittelyyn.

Voi olla, että taiteelliseen umpikujaan ajautunut uusi musiikki saa tulevaisuudessa vielä todellista jalansijaa kulttuurissamme. Tällainen muutos voi kuitenkin tapahtua vain elävästä perinteestä käsin ja vuorovaikutuksessa yleisön ja muusikoiden kesken, jos on tapahtuakseen. Siksi vanha musiikki on musiikkielämämme keskiössä ja ajankohtaisempaa nyt kuin koskaan aikaisemmin. Meidän on asetettava toivomme siihen ja vaalittava sitä kompromissittomasti.

Nikolaus Harnoncourtilta, vertauskuvien mestarilta, muistetaan ehkä erityisesti tämä lause: ”Taide ei ole mikään viihdyttävä lisuke – se on meitä jumalalliseen yhdistävä napanuora, jonka ansiosta olemme ihmisiä; mutta vain niin kauan kuin se on keskeisellä sijalla elämässämme.”

On paljon taidetta, joka on sitä tässä mielessä vain nimellisesti. Viittaus jumalalliseen ei ole yliampuva: uskonnon yksi keskeinen tarkoitus on ollut edistää ihmisten epäitsekkyyttä ja avartaa heidän näköalojaan. Mielikuvituksella ja taiteella on sama tehtävä: asettua toisten asemaan ja sitä kautta muuttaa meitä, tehdä meistä parempia ihmisiä. Tämä edellyttää ymmärrystä ja ymmärrettävyyttä, perinteen muovaamaan kontekstiin pohjaavaa suhdeverkostoa tai käsitteistöä, jollainen arkisen kommunikaation tasolla on puhuttu kieli.

Kun sanoo jotain eri lailla, tulee sanoneeksi jotain muuta. Vaikka nuotit olisivat samat, ei ole yhdentekevää kuka ne soittaa ja miten. Kokemuksesta voin sanoa kuinka kaukana tällainen näkökulma on konservatoriolaitoksen tasapäistämästä klassisen musiikin kulttuurista. Ongelma on kansainvälinen, ja kansainvälinen on myös se kenttä jolla Helsingin Barokkiorkesteri työskentelee.

Nimenomaan käsitteellinen, toista sataa vuotta vanha musiikki ei ole viihdyttävää dekoraatiota. Se on niin määrällisesti kuin laadullisestikin ehtymätön aarreaitta, joka kertoo jotain oleellista ihmisyydestämme ja tarjoaa eväitä sen kehittämiseen – mutta vain niin kauan kuin sille tarjotaan asianmukaiset olosuhteet, ja tehdään intohimoisen pätevää, innoittunutta ja omistautunutta työtä sen eteen.

Mitä vanha musiikki sitten sanoo, ja miksei sitä voi sanoa millä tahansa muulla tavoin?

Mozartin Figaron häät on yksi usein karkeasti väärinymmärretty mestariteos. Kun musiikin pintatason rakenteet ja tekniikat ovat myöhäisemmän ohjelmiston näkökulmasta suoraviivaisia, johtaa tämä paradoksaalisesti siihen ettei detaljitasoon tulla kiinnittäneeksi riittävää huomiota, jolloin musiikin mieli ja merkitys devalvoituvat. Tässä jos missä Mozart levittää suuren peilin kuulijan eteen, peilin josta kuka tahansa voi nähdä itsensä eri elämäntilanteissaan. Kun kreivi lopulta pyytää anteeksi ylimaallisen kauniiden harmonioiden säestyksellä, kuka voisi olla ajattelematta omia sanomatta jääneitä anteeksipyyntöjään – mutta vain, jos harmoniat on todella ylimaallisen kauniisti soitettu ja oikein intonoitu, mikä on käytännössä mahdollista vain niillä soittimilla joille Mozart sävelsi (liian varhaisilla puupuhaltimilla vaikutelma olisi pirullinen, liian myöhäisillä taas arkipäiväinen).

Bach ja muut barokkisäveltäjät käyttivät jatkuvasti aikansa soitinten ominaispiirteitä ei vain kauneuden vaan kaikkien elämän ja mielikuvituksen ilmiöiden kuvaamiseen. Intonaatio on tässäkin yksi keskeinen tekijä: kaikille tonaalisen musiikin säveltäjille dis-g oli aivan erilainen intervalli kuin es-g. Edellinen on karkea dissonanssi, jälkimmäinen levollinen harmonia. Kun molemmat nykyisin soitetaan enemmän tai vähemmän samalla tavoin – ei erityisen kauniisti jos ei rumastikaan – on kyse samasta kuin että alkukielinen runo survaistaan google-kääntäjästä ja luetaan sen sisältöön sopimattomilla tai sattumanvaraisilla äänenpainoilla. Äänenvärin, artikulaation, balanssin ym. suhteen on tilanne sama, kukin omalla tavallaan.

Soittimet eivät kuitenkaan soita, ja myös suurin osa periodisoittimilla musisoivista yhtyeistä tyytyy liian vähään – keskeinen ongelma on, että ajatellaan tai alitajuisesti koetaan musiikin muodostuvan nuoteista eli organisoiduista äänistä, ja niin soitinten kuin soittajienkin olevan pohjimmiltaan teknisiä välikappaleita. Tämä 1920-luvun uusasiallisuuden myötä noussut ajatus vastaa samaa kuin että runoa arvioidaan sen äänneasun perusteella, kirjoittajan ajatusta tai edes sanojen merkitystä ymmärtämättä. Sanat, joita klassisessa musiikissa vastaavat äänet, niistä muodostuvat eleet ja eleistä muodostuvat fraasit, ovat tietenkin vasta lähtökohta taideteoksen ymmärtämiselle ja asianmukaiselle esittämiselle – lähtökohta, jonka myötä usva tulkinnallisten mahdollisuuksien taivaanrannassa vasta alkaa hälvetä ja joka voimaannuttaa esittäjän mielikuvituksen, avaa muusan suun ja nostattaa muusikon Pegasoksen siiville. Inspiraatio pystyy hetkisen nostattamaan ilman viisauttakin, mutta vajain eväin runoratsun selkään kiivennyt putoaa Bellerofonin tavoin ennen pitkää.

Ohjelmiston ja historian tuntemus on viime vuosikymmeninä parantunut, mikä synnyttää uusia kysymyksiä. Miten kohotahdin merkitys muuttui 1750–1850 välillä? Entä vibraton? Mitä artikulaatiokaari tarkoitti Bachille, Mozartille tai Beethovenille? Miten jousenkäyttö on muuttunut 1700- ja 1800-lukujen musiikin edellyttämästä? Entä laulajien äänenmuodostus? Ymmärrämmekö sen murroksen, joka ravisteli koko länsimaista kulttuuria 100 vuotta sitten? Mikä merkitys ensimmäistä maailmansotaa edeltävillä äänitteillä on kulttuurihistorian ymmärryksellemme? Miksei juuri kukaan yritä fraseerata Verdiä, Brahmsia tai Tshaikovskia kuten tiedämme sitä alun perin fraseeratun? Suosikkivieraamme Reinhard Goebel ruoski Helsingin Sanomien haastattelussa vanhan musiikin ammattilaisten ”järkyttävää tietämättömyyttä” – eikä tilanne ole parempi edes tällä perustasolla, kaikkein useimmin esitetyn klassis-romanttisen ohjelmiston parissa. Vallankumous jatkukoon!

Ylös

Pysy ajan tasalla

Kannattajaksi

Kannatusjäsenyys

Tilaa uutiskirje